Yläkoulun pitkäkestoiset oppimiskokonaisuudet

Yläkoulun pitkäkestoiset oppimiskokonaisuudet

Saunalahden koulu, Espoo
Taru Ikäheimonen

 

Saunalahden koulussa monialaisia oppimiskokonaisuuksia on lähdetty rohkeasti sijoittamaan koulun rakenteisiin. Lukuvuoteen on sijoitettu kaksi 4-6 viikon mittaista oppimiskokonaisuusjaksoa, joista yksi toteutetaan syksyllä ja toinen keväällä. Näihin jaksoihin liittyy kiinteästi suunnittelupäivä noin 3 viikkoa ennen jakson alkua sekä projektipeijaiset jakson päättyessä, jolloin oppilaat pääsevät näkemään, mitä eri luokissa on tehty.

Pitkän oppimiskokonaisuusjakson tavoitteena on antaa oppilaille mahdollisuus työskennellä pitkäjänteisesti ja luoda aikaa prosessille, jolloin mm. ohjaavalla palautteella ja vertaispalautteella on oikeasti ohjaavaa vaikutusta oppilaan työskentelyyn ja sitä kautta taitojen kasvamiseen.

Erityisesti 7-luokkalaisten MOK-jakson sujumista on ollut mielenkiintoista seurata, sillä ainejakoisuus asetti melkoisia haasteita niin yhteiselle suunnittelulle, oppilaiden ohjaamiselle kuin palautteen antamisellekin. Siksi keskityn tässä raportissa ensisijaisesti arvioimaan 7. luokkalaisten MOK-jakson onnistumisia ja tulevaisuuden muutoksen kohteita.

Toinen kokeilun alla oleva asia koulussamme oli juhlan valmistelun ja monialaisen oppimiskokonaisuuden yhdistäminen eri luokka-asteiden välillä. Kirjoituksen lopussa paneudun tämän arvioimiseen.

Suunnittelupäivä

Koko koulussa toteutettiin yhteinen suunnittelupäivä noin kolme viikkoa ennen MOK-jakson alkamista. Suunnittelupäivänä kaikilla oppilailla oli koulua klo 8-12 (luokat 3-7), jonka jälkeen opettajilla oli aikaa jatkaa oppimiskokonaisuuksien suunnittelua parhaaksi katsomissaan ryhmissä klo 12-16.

Suunnittelupäivän tavoitteena oli osallistaa oppilaat mukaan MOKin aiheen valintaan uuden opetussuunnitelman hengessä. Olimme etukäteen keväällä 2016 rajanneet opetussuunnitelmasta valmiit raamit sekä aineet, joita teema koski (oppimiskokonaisuusaihio). Seitsemäsluokkalaisten kohdalla teema oli varsin laaja (Täältä tullaan elämä!), joten suunnittelupäivä aloitettiin pohtimalla luokittain, mitä asioita tuo teema tai otsikointi tuo oppilaille mieleen. 7A- ja 7B-luokissa ideointi toteutettiin perinteisesti post it -lapuilla, kun 7C-luokka ideoi Padlet-alustan avulla.

Oppilaiden ajatusten pohjalta nousi selkeitä otsikoita, joista muotoutui mielekkäitä aiheita oppimiskokonaisuudeksi. Palautteessa tulikin jälkikäteen esille, että oppilaat pitivät tärkeänä sitä, että saivat olla mukana valitsemassa itselle mielekästä aihetta.

Yhteissuunnittelu 7-luokkalaisten MOKissa

Viime vuoden kuudesluokkalaisilla on jo entuudestaan kokemusta oppimiskokonaisuuden tekemisestä ja rakenteesta. Halusimme lähteä kokeilemaan hyväksi havaittua mallia myös yläkoulun puolelle, vaikka tiedostimme suuriksi haasteiksi vastuunjaon sekä yhteisen suunnittelun ja nuorten ohjaamisen.

Edellytys oppimiskokonaisuuden onnistumiselle on erityisesti kaikkien opettajien yhteinen halu toteuttaa MOKia. Tämä tarkoittaa luopumista omista oppitunneista MOKin hyväksi sekä osallistumista nuorten ohjaamiseen omien oppituntien aikana. Oppimiskokonaisuuden sisältö ratkaisee paljolti sen, minkä aineen tunteja MOKiin käytetään. Yhteissuunnittelulle on varattava myös aikaa. Me käytimme suunnitteluun viikoittaista pedatiimiaikaa (60min), jolloin saatoimme käydä keskustelua, sopia tavoitteista ja arvioinnista, vetää linjauksia ja muokata lukujärjestyksiä. Tämä aika kerran viikossa mahdollisti myös MOKin seurannan. Tärkeänä apuvälineen toimi myös luotu kansio O365:ssa, johon kukin saattoi kirjata huomioitaan etenevästä MOKista.

Meidän työssämme yhtenä tavoitteena oli uuden tiedon oppiminen, joka tuotiin esille kirjallisena tuotoksena. Koska sisällöt istuivat äidinkielen tavoitteisiin, MOKiin käytettiin neljän viikon aikana kaikki äidinkielen tunnit. Toisena tavoitteena oli tiedon työstäminen taiteen keinoin, johon käytettiin kuvaamataidon tunteja. Tarvittaessa kuvaamataidon tunneilla oli siis lupa tehdä kaikkea MOKiin liittyvää. MOKin yhteinen kotitehtävä oli oppimispäiväkirjan kirjoittaminen. Tämän tehtävän tavoitteena oli opetella tuomaan näkyväksi oppimisprosessia (laaja-alaiset tavoitteet L1: Ajattelu ja oppimaan oppiminen) sekä työskentelyä ja suunnitelmallisuutta L3: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot). (Ohjeistus oppilaille)

Oppilaiden lukujärjestykset ovat tänä vuonna olleet erityinen palapeli koulumme keskeneräisyydestä johtuen, joten jokaiselle oppilaalle luotiin oma lukujärjestys MOKin kullekin viikolle. Näin he pysyivät selvillä siitä, milloin tehtiin MOKia ja milloin käytiin muilla lukujärjestyksen mukaisilla tunneilla.

Arviointi

Loimme yhteisen arviointipohjan, jonka lähetimme myös muille vuosiluokille hyödynnettäväksi (arviointilomake). Halusimme hyödyntää niin opettaja-arviointia, vertaisarviointia kuin itsearviointiakin työskentelyn aikana. Kerran viikossa oppilaat antoivat palautetta ja kehitysehdotuksia myös toisilleen (vertaisarviointipohja).

Kirjallisesta työskentelystä annettiin numeroarvosana äidinkielen kriteerein. Oppimispäiväkirjasta ja työskentelystä opettajat antoivat palautetta sanallisesti. Taidetuotoksia arvioitiin vertaispalautteen avulla.  Arviointilomakkeen lopussa oppilaalle kirjoitettiin yhteenvetona vielä niitä asioita, mihin seuraavalla kerralla kannattaa kiinnittää huomiota. Näin oppilas saa työkaluja itsensä ja työskentelynsä kehittämiseen.

Projektipeijaiset

Halusimme jollain tavalla solmia näkyväksi sen kaiken upean työn ja tekemisen, jota MOK-jaksolla koulussa näkyi ja kuului, jotta pääsisimme jakamaan niin lasten osaamista kuin hyviä ideoitakin. Lasten on myös tärkeä nähdä eri ikäisten töitä ja saada palautetta isompien oppilaiden suulla.

Projektipeijaset järjestettiin Itsenäisyyspäivän jälkeen kevyellä mallilla. Osallistuminen tähän oli vapaaehtoista jo senkin vuoksi, että kaikissa oppimiskokonaisuuksissa ei synny tuotoksia, joita voisi esitellä muille.

Näyttelyajaksi sovitiin aamupäivä klo 9-11, jolloin eri kerrokset olivat vuorollaan auki näyttelylle. Tätä konseptia kehitetään edelleen, kun olemme saaneet kokemuksia ensimmäisestä Projektipeijaisesta. (peijaiskysely)

Palaute oppilailta

Rakensimme seitsemäsluokkalaisille yhteisen palautekyselyn O365:n Forms-työkalulla. Oppilaat vastasivat kyselyyn ME-tunnilla. Oppilaat pitivät ehdottomasti positiivisena sitä, että saivat olla mukana valitsemassa itseä kiinnostavaa aihetta. Rankaksi koettiin, että MOK-jakson aikana oli paljon muiden aineiden kokeita. Opettajien ajatus koulussa tehtävästä työstä ei ollut täysin välittynyt oppilaille. Toisaalta joukostamme löytyy paljon nuoria, jotka käyttivät mielellään paljon vapaa-aikaa työn tekemiseen omasta halustaan.

Harmitusta aiheutti myös se, että kaikkiin tiloihin (mm. kuvaamataidon luokkaan) ei voinut mennä työskentelemään vapaasti, koska osa oppilaista ei siivonnut jälkiään, jolloin se kiellettiin kaikilta. Ratkaisuksi nuoret ehdottivat sanktioiden etukäteistiedottamista sekä työskentelyä vain opettajan silmän alla, jos joltakulta sääntöjen mukainen toiminta ei onnistu. Oppilailta saatua palautetta hyödynnetään tulevissa MOK-jaksoissa.

Palaute opettajilta

Opettajille lähetettiin myös palautekysely MOK-jaksosta. Kyselyssä otettiin huomioon sekä juhlaan valmistautuvat että oppimiskokonaisuuden kanssa työskentelevät. Heille lähetettiin erilaiset palautekyselyt (kysely A ja kysely B).

Opettajat, jotka järjestivät oppimiskokonaisuusjaksolla juhlaa, kokivat etukäteissuunnittelun ajankohdan liian myöhäiseksi. Ensimmäinen kokoontuminen tarvittaisiin jo heti syyslukukauden alussa, jolloin teema voitaisiin lyödä lukkoon.

Ensimmäinen palaveri täytyy olla jo paljon aikaisemmin, esim. syyskuussa. Siellä voisi lyödä lukkoon juhlan teeman, jolloin kaikkien on helpompi aloittaa suunnittelu aikaisemmin. Ensimmäisessä kokouksessa täytyy myös olla paikalla edustajia kaikilta luokka-asteilta.

Opettajien yhteispalaveri juhlasta pitäisi olla jo syksyn alussa. Näin pääsisi heti suunnittelupäivänä tosi toimiin oppilaiden kanssa. Ohjeistus jäi meiltä väliin leirikoulun takia ja siksi ei oikein oltu kartalla.

Myös suunnitelmissa ja sovituissa asioissa pysymistä toivottiin. Ohjaus koettiin osittain puutteelliseksi (ka 3,5/5). Tähän tuleekin jatkossa kiinnittää huomiota, vaikka toisaalta kokemus varmasti opettaa myös ajan kanssa.

Yhteisistä sopimuksista pidettäisiin kiinni. Mahdolliset aiheen vaihdokset keskusteltaisiin yhteisesti.

Oppimiskokonaisuusjakso projektien ja ilmiöiden parissa työskennelleillä sai paljon kiitosta (ka 4,5/5). Projektipeijaispäivästä tykättiin, vaikka buffetti keräsikin jonoja.

Itse tykkäsin kovin kk:n jaksosta ja luokkatason tiimin suunnittelu toimi hyvin. Lapset tekivät 5h/vk oman projektinsa parissa. Projekti itsessään oli eriyttävä, joten lasten oli mielekästä tehdä sitä! Teimme aika moninkertaisen arvioinnin (joka viikko itsearviointia ja open suullista ja kirjallista palautetta, vertaisarviointia, päiväkirjaan sanallista arviointia, esityksen ja koko projektin loppuarviointi), joten yritämme järkeistää sitä keväällä, sillä se oli aikaa vievä vaikkakin antoisaa. Olisi mielenkiintoista, kuinka muut toteuttivat suunnittelua ja arviointia, joten yhteistä yli luokka-asterajojen tapahtuvaa keskustelua kokemuksista kaivataan. :) Voidaan tietysti kokeilla, että olisiko enemmän laitteita vapaana, jos projektia tehtäisiin eri aikoina. Toisaalta aineenopetukseen ei silloin saa pidemmällä ajalla lainattua laitteita. Projekti oli myös koko koulua yhdistävä juttu! :) Sinällään olen oikein tyytyväinen tähän konseptiin ja innolla odotan jo kevään projektia.

Kehittämisehdotuksia koettiin vielä Projektipeijaisten aikataulujen hiomisessa sekä MOKin suunnitteluun käytettävässä ajassa. Myös tietokoneiden saatavuus aiheutti jonkin verran päänvaivaa. Ratkaisuehdotuksena moni onkin tuonut ajatuksen MOK-jakson levittämisestä pitkin syksyä. Viime tipassa saatu idea buffetin pidosta sai palautetta vain yhdestä myyntipöydästä. Jatkossa buffetti kannattaa järjestää yhden vuosiluokan kesken, jolloin myyntipöytiä saadaan helposti kolme ja rahat voidaan jakaa luokkien kesken tasan.

”Aikataulua voisi vielä selkeyttää Projektipäivän pajojen kiertämisen ja ruokailujen osalta. Ehkä luokkien lisäksi enemmän aulatiloja ja muita tiloja käyttöön.”

”Joku paremmin resursoitu systeemi tietokoneille. Oli tosi hankalaa iPadeillä välillä kun verkkokin vielä hidasteli.”

”Enemmän aikaa suunnittelulle :)”

”Projektipeijaisissa vielä tarkempaa kiertoaikataulun noudattamista ja valvoja kaikkien ryhmien mukaan kiertämään ettei satu tai mene rikki mikään. Kaksi erillistä myyntipistettä eli buffettia esim. Yksi 5-7 (8-9) luokkalaisille ja toinen esi-nelosille. Tänä vuonna jonoa riitti ja jonotusaika oli tosi pitkä pienille portaissa. Näytti olevan yleisömenestys tuo buffet eli tosi paljon myyntituotteita vaan ensi kerrallakin niin myyjät saavat hyvän tuoton:) kiitos tästä kyselystä ja ylipäätään kaikesta organisoinnista MOK:in suhteen:)”

”Buffetista herkut loppui kesken ja se aiheutti kovasti mielipahaa oppilaiden keskuudessa. Voisiko useampi luokka järjestää buffettia?”

Onnistumisia

Jälkikäteen arvioituna erityisiä onnistumisia olivat mm. suunnittelupäivä ja hyväksi todettu rakenne. Koettiin tärkeänä, että oppilaiden ääni ja ideat saatiin kuuluville. Oppilailta saadun palautteen mukaan onnistumisia koettiin taiteellisissa tuotoksissa. Tyytyväisyys omaan työhön ja työskentelyyn näkyi niihin panostaneilla oppilailla! Opettajat antoivat positiivista palautetta erityisesti Projektipeijaisista. Koettiin tärkeänä laittaa näytille töitä, joiden parissa oli työskennelty pitkään.

Haasteita

Tietokoneiden riittävyys: Erityisesti tietokoneiden puute aiheutti pulmia, sillä monet toivoivat voivansa hyödyntää tietotekniikka MOKissa. Tässä kohtaa yhtäaikainen ajoitus puhututti; mikäli oppimiskokonaisuuden voisi järjestää haluamanaan ajankohtana, tietokoneiden saatavuudessa ei olisi niin suuria pulmia. Jatkossa pulma saattaa ratketa Espoon TVT-suunnitelman myötä, jolloin koneita olisi käytössä huomattavasti enemmän.

O365:n käyttö kirjallisen osuuden työstämisessä koettiin toimivaksi, sillä oppilailla oli täten mahdollisuus tehdä MOKia kotona.

Juhla oppimiskokonaisuutena: Perinteisesti koulussamme joulu- ja kevätjuhlat on toteutettu kolmen tai peräti neljän vuosiluokka-asteen voimin. Koulumme kasvaessa haasteeksi on muodostunut lähes 200 oppilaan osallistaminen juhlaan. Tänä syksynä, kun päätimme hyödyntää MOKia juhlien suunnitteluun ja valmisteluun oppilasvoimin, yhteissuunnittelu ja aiheen valinta opetussuunnitelmasta yli vuosiluokkarajojen koettiin isoksi haasteeksi. Käytännössä syksyn ensimmäisiä tehtäviä tulisi olla aiheen valinta, jotta lukukauden suunnitelmat voitaisiin lyödä lukkoon. Johtotiimi on tarttunutkin jo juhlavuorojen uudelleenjakamiseen siten, että järjestävät ryhmät ovat jatkossa pienempiä, jolloin hallittavuus ja osallistaminen on helpompaa.

Miten tästä eteen päin?

Ensimmäinen MOK-jakso tämän mallin mukaan on nyt takana. Pyrimme keräämämme palautteen mukaan kehittämään ontuvia kohtia ja toisaalta säilyttämään hyvin toimineet asiat. Palautetta kerätään vielä uudestaan kevään MOK-jakson jälkeen, jolloin pystymme vielä paremmin arvioimaan, missä olemme onnistuneet ja mitä on syytä muuttaa tai haudata kokonaan.

Erityisesti tietokoneiden osalta elämme toivossa, että Espoon kaupunki saa toimitettua lupaamansa tietokoneet, jolloin työskentely myös TVT-tavoitteiden mukaisesti on mahdollista.

Ensi keväänä vanhimpien luokkien olisi tarkoitus kokeilla arvioinnin välineenä Skilliä, joka on Innofactorin kehittelemä sähköinen työkalu oppimiskokonaisuuksien arviointiin. Tästä saamme loppukeväästä toivottavasti myös palautetta.

 

Kysy lisää tästä casesta: taru.ikaheimonen@espoo.fi


Peliviikko

Peliviikko

Jaksotyöskentelyä eri ikäisten  oppilaiden kesken

Jaksotyöskentelyä eri ikäisten oppilaiden kesken