Arkkitehtuuri

Arkkitehtuuri

Taiteen edistämiskeskus ja Lastenkulttuurikeskus ARX, Hämeenlinnan Lyseo

 

Arkkitehtuuri on monitieteinen ja -taiteinen ilmiö. Rakennetun ympäristön tarkasteleminen koulujen oppiainerajat ylittävissä projekteissa tukee laaja-alaisen osaamisen tavoitteita monipuolisesti. Arkkitehtuurikasvatuksen tavoitteena on, että oppilas vahvistaa omakohtaista ympäristösuhdettaan, syventää ympäristönlukutaitoaan, innostuu ja oppii vaikuttamaan rakennetun ympäristön kehitykseen sekä kehittää suunnitteluosaamistaan ja luovaa ongelmanratkaisukykyä.

Hämeenlinnassa syksyllä 2016 toteutetussa monialaisen oppimisen pilottiprojektissa 9. luokan oppilaat tutkivat oman kaupunkinsa kehitystä, havainnoivat sen nykytilaa ja visioivat tulevaa. Rakennetun ympäristön tarkastelu nivoi yhteen yhteiskuntaopin, maantiedon, kuvataiteen ja oppilaanohjauksen oppiaineiden sisältöjä. Oppimisprosessi muodosti kokonaisuuden, joka rakennettiin mukailemaan arkkitehdin suunnitteluprosessia.

Pilotti

Arkkitehtuuri monialaisena oppiainekokonaisuutena -pilotin tavoitteena on ollut kehittää opetuskokonaisuus, jossa arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö on monialaisen oppimisen keskiössä. Syyslukukaudella 2016 toteutettiin Hämeenlinna Lyseon koululla projekti, jossa tarkasteltiin ja tutkittiin arkkitehtuurin ilmiöitä keskittyen kaupunkien kehitykseen. Pilotissa työstettiin oppiainerajat ylittävää kokonaisuutta yläkoulujen uusien opetussuunnitelmien tarpeet huomioon ottaen. Projekti toteutettiin osana paikallista kulttuurikasvatussuunnitelmaa, Kulttuuripolkua.

Arkkitehtuuri monialaisena oppiainekokonaisuutena -pilottiin osallistui joukko koulun 9. luokkalaisia maantiedon, yhteiskuntaopin, kuvataiteen ja oppilaanohjauksen tunneilla. Oppilaiden tehtävänä oli tutkia kaupungin keskustassa sijaitsevan kauppakeskus Linnan nykytilaa ja suunnitella sen tulevaisuutta. Kauppakeskuksen kortteli oli ajankohtainen kehittämisen kohde kaupungin maankäytön suunnittelussa. Projektin suunnitteli ja toteutti arkkitehti Taina Lindgren ja oppimisprosessi mukaili tosielämän suunnitteluprosessia.

Laaja-alainen osaaminen 

Laaja-alainen osaaminen Arkkitehtuurikasvatus linkittyy vahvasti uusiin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014). Laaja-alaisen osaamisen alueista painottuivat erityisesti L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen, L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, L4 Monilukutaito sekä L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Arkkitehtuuri monialaisena oppiainekokonaisuutena -pilotissa tuettiin sisältöjen ja työtapojen valinnoilla lisäksi osaamisalueiden L5 Tieto- ja viestintätekniikan osaaminen sekä L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys tavoitteiden toteutumista.

L1 Arkkitehtuurikasvatus kehittää suunnitteluosaamista ja luovaa ongelmanratkaisukykyä. Projektin pedagoginen rakenne valittiin mukailemaan arkkitehdin suunnitteluprosessia. Tutkimalla, analysoimalla, ideoimalla ja suunnittelemalla voidaan oppia luovan suunnittelijan ajattelun prosessia.

L2 Arkkitehtuurikasvatus vahvistaa omakohtaista ympäristösuhdetta. Ympäristön esteettinen ja aistinen havainnointi auttaa parhaimmillaan tekemään arkisista tiloista merkityksellisiä paikkoja. Ymmärtämällä arkkitehtuurin ilmiöitä ja ympäristön kehitystä voi ymmärtää ja oppia sanallistamaan rakennetun ympäristön kulttuurisia merkityksiä.

L4 Arkkitehtuurikasvatus lisää rakennetun ympäristön lukutaitoa. Projektissa tutustuttiin oppilaiden omaan ympäristöön, sen historiaan, nykyhetkeen ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Miksi ympäristömme on muodostunut juuri sellaiseksi kuin se on? Myös erilaisten kaavojen ja karttojen lukeminen auttaa ymmärtämään ympäristöä ja sen kehitystä.

L5 Arkkitehtuurikasvatuksen avulla on mahdollista tutustua erilasiin tiedon hankinnan tapoihin ja suunnitteluohjelmiin. Projektissa oppilaat oppivat suunnittelemaan ja visualisoimaan ideoitaan tietokoneavusteisesti ArchiCAD-ohjelmalla.

L6 Arkkitehtuurikasvatus kiinnittyy työelämään. Projektissa simuloitiin luovan suunnittelun prosessia ja tarjottiin kuva arkkitehtuurista alana. Oppilaat tutustuivat lisäksi projektinhallintaan ja harjoittelivat ideoidensa esittelyä.

L7 Arkkitehtuurikasvatuksen tavoitteena on innostaa vaikuttamaan rakennetun ympäristön kehittämiseen. Aktiivisten ja tiedostavien kansalaisten osallistumisella on entistä enemmän painoarvoa myös kaupunkisuunnittelussa. Asuminen ja liikenne tuottavat merkittävän osan yksilön hiilijalanjäljestä, ja ekologinen ajattelu on arkkitehtuurissa ja maankäytön suunnittelussa keskeistä.

Oppiaineet

Projektiin valittiin mukaan maantiedon, yhteiskuntaopin, kuvataiteen ja opintojen ohjauksen oppiaineet.

Yhteiskuntaopin oppiaineessa arkkitehtuuriin liittyvät kysymykset kiinnittyvät aktiiviseen ja osallistuvaan kansalaisuuteen. Rakennetun ympäristön suunnittelua ohjaavat yhteiskunnallisen päätöksenteon periaatteet, joiden ymmärtäminen vahvistaa kansalaisuutta ja osallisuutta. Maankäyttö- ja rakennuslain hengessä päättäjien, suunnittelijoiden ja asukkaiden – myös lasten ja nuorten – välinen vuoropuhelu vahvistuu koko ajan. Vuoropuhelun edellytyksenä on yhteinen kieli (L7, L4).

Maantiedon opetuksessa käsitellään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta ja sen yhteyttä ympäristön tilaan. Arkkitehtuurin kannalta kysymykset liittyen maankäytön suunnitteluun, rakentamisen ohjaamiseen, Miksi keskustan elävöittämistä pidetään tärkeänä? 4 kaupungistumiseen, ympäristövaikutusten arviointiin ja asukkaiden kuulemiseen erityisesti kestävän kehityksen kannalta ovat oleellisia (L7, L4).

Kuvataiteen opetuksessa arkkitehtuuria tarkastellaan osana visuaalista kulttuuria. Ympäristön moniaistinen havainnointi, tulkinta ja arvottaminen sekä luova ilmaisu ja suunnittelu ovat osa opetusta. Kuvataiteessa arkkitehtuuria tarkastellaan pienistä yksityiskohdista laajoihin ympä- ristökokonaisuuksiin, menneestä tulevaan ja lokaalista globaaliin ulottuvana visuaalisena ilmiönä (L2, L1).

Oppilaanohjauksessa arkkitehtuuria tarkastellaan ammattialana. Toisaalta suunnitteluprosessia simuloiva projekti auttaa oppilasta kehittämään taitoaan arvioida eri työtehtävissä tarvittavaa osaamista, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä prosessimaista työskentelyotetta ja luovaa ongelmanratkaisukykyä (L1, L6).

Arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kysymyksiä on luonteva pohtia myös muiden oppiaineiden kannalta!

Toteutus

"Hämeenlinnan kaupungin ydinkeskustassa torin ja Reskan varrella sijaitsee ns. Ykköskortteli, jonka kehittäminen on sen keskeisen sijainnin vuoksi keskustan elinvoiman kannalta kriittistä. Kauppakeskus Linnan rakennukset on rakennettu 1970-luvun alussa ja tulevaisuudessa kortteli vaatii vähintäänkin suurta remonttia." (Hämeenlinna Ykköskorttelin kehittäminen -loppuraportti, Realprojekti Oy, 2016)

Projekti kiinnittyi Hämeenlinnan keskustassa sijaitsevan kauppakeskus Linnan ja sen korttelin kehittämiseen, joka oli paitsi ajankohtainen suunnittelukohde kaupungilla, myös nuorille tuttu keskustan paikka. Tehtävänä oli tutkimuksen ja analyysin pohjalta toteuttaa suunnitelma, jossa kauppakeskus joko raivataan uudisrakennuksen tieltä tai se säilytetään ja tehdään houkuttelevammaksi pienemmin uudistuksin. Keskiössä olivat nuorten ideat ja ajatukset siitä, miten kehittää keskustaa ja elävöittää autioituvaa kauppakeskusta.

Projektissa oppimisprosessi mukaili arkkitehdin suunnitteluprosessia. Aluksi tutustuttiin aiheeseen ja alueeseen, kartoitettiin ja tutkittiin erilasia aineistoja, tehtiin analyyseja, ideoitiin ja toteutettiin perusteltu suunnitelma joka lopuksi esiteltiin julkisesti:

Johdantona projektiin toimi ”Arkkitehti ammattina” -luento. Luennolla vierailivat kaikki 9. luokkalaiset. Pilottiin osallistuneiden oppilaiden kanssa perehdyttiin projektin tavoitteisiin ja aikatauluun sekä tutustuttiin suunnitteluohjelmaan. Genius loci: Miten tutkia paikan henkeä ja vahvistaa kokemuksellista ympäristösuhdetta? Mitä tyhjillään olevat tilat tarkoittavat kestävän kehityksen kannalta?

Tutkimus-osuudessa tutustuttiin suunnittelukohteeseen. Yhteiskuntaopin ja maantiedon tunneilla tarkasteltiin kaupunkikehityksen ja suunnittelualueen historiaa tutkimalla vanhoja Hämeenlinnan karttoja eri vuosisadoilta. Nykytilanteeseen perehdyttiin tutkimalla paikallista yleiskaavaa ja asemakaavaa erilaisine kaavamerkintöineen. Samalla keskusteltiin vaikuttamisesta ja ympäristön suunnitteluun osallistumisen mahdollisuuksista. Kaikkien osallistuneiden oppilaiden kanssa tehtiin lisäksi tonttikäynti, jossa valokuvattiin ja havainnoitiin suunnittelukohdetta sekä tutustuttiin kaupunkirakennustaiteeseen. Vierailun jälkeen tutustuttiin arkkitehtuurin elementteihin ja siihen miten paikan henki syntyy.

Analyysi- ja ideointi-vaiheessa luotiin visioita. Kauppakeskuksen kehittämissuunnitelmia ideoitiin pohjatietoihin ja -havaintoihin perustuen. Ideoinnin tueksi etsittiin referenssejä netistä. Työtä alettiin toteuttaa pienryhmissä tai pareittain.

Suunnittelu- eli toteutusosuudella ideat tehtiin näkyväksi. Toteutuksessa hyödynnettiin ArchiCAD-suunnitteluohjelmaa, jonka opettelu vaati myös aikaa. Kuvataiteen ryhmässä suunnittelu painottui pienoismallityöskentelyyn. Oppilaiden toteuttamissa suunnitelmissa otettiin kantaa sekä toiminnalliseen että esteettiseen puoleen. Syntyneisiin ideoihin voi tutustua materiaalin lopussa!

Esittely kokosi prosessin yhteen. Tekijät esittelivät valmiit suunnitelmansa messu-tyyppisessä tilaisuudessa. Näyttelyssä vierailivat kaikki yläkoulun oppilaat. Paikalle saapui myös maankäytön suunnittelusta vastaavia kaupungin arkkitehteja keskustelemaan nuorten kanssa heidän visioistaan.

Tuloksia

Lähes kaikki ryhmät päätyivät säilyttämään kauppakeskusrakennuksen, ainakin osittain. Monilla oppilailla tuntui olevan henkilökohtainen suhde paikkaan, toiset totesivat, että tiloista voisi saada toimivat pienillä muutoksilla, eikä purkamista näin ollen koettu tarpeelliseksi. Monet nuorista kehittivät korttelia tuomalla sinne lisää toiminnan mahdollisuuksia. Palvelisiko esimerkiksi talon katolle sijoitettu jalkapallokenttä paremmin kuin nykyinen parkkipaikka? Useammissa ehdotuksissa kauppakeskusrakennuksen massoittelua kevennettiin. Näin saatiin sisätiloihin lisää valoa ja väljyyttä, ulkotiloihin oleskelupaikkoja.

Onnistuneen projektin avaimia

  • Aloita valmistelu ajoissa! Projektikokonaisuuden ideointiin ja suunnitteluun on hyvä varata reilusti aikaa. Työnjaon, roolituksen ja aikataulun sopiminen on edellytys monialaisen yhteistyön sujumiselle. Lyseolla lukujärjestys rakennettiin rehtorin kanssa niin, että yhteiskuntaopin, maantiedon ja oppilaanohjauksen tunnit saatiin valittuun jaksoon samalle päivälle. Näin pitkäjänteinen työskentely projektin parissa onnistui paremmin.
     
  • Konkretia luo struktuuria! Selkeä tehtävänrajaus auttaa rakentamaan toimivan kokonaisuuden. Projektin kiinnittämistä ajankohtaiseen, konkreettiseen suunnittelukysymykseen (Linnan kauppakeskuksen kortteliin) pidettiin hyvänä. Karttoja ja erilaisia aineistoja voi kysellä kaupungin maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen puolelta, museoista ja paikallisilta järjestöiltä.
     
  • Varmista laitteiden ja välineiden toimivuus! Tietokoneavusteista suunnittelua hyödynnettäessä ohjelman opetteluun kannattaa varata aikaa. Laitteiden ja ohjelmien lisenssien toimivuus tulee varmistaa koko projektin ajaksi. Tietokoneella työskennellessä on hyvä ottaa huomioon, että pareittain / yksin tekeminen on oppilaan kannalta mielekkäintä. Suuremmissa ryhmissä yhden koneen äärellä syntyy helposti tyhjäkäyntiä. On hyvä muistaa, että suunnittelua voi tehdä myös ilman tietokonetta perinteisin menetelmin.
     
  • Auta oppilaita hahmottamaan prosessi! Motivointiin kannattaa kiinnittää huomiota alusta alkaen. Projektin idea ja tavoiteltava lopputulos pitää muistaa tuoda oppilaille selkeästi esiin alusta lähtien ja pitkin matkaa. Oppilaita on hyvä muistuttaa siitä, että tuotokset todella esitellään kaupungin henkilöstölle ja ne voidaan ottaa huomioon ympäristöä kehitettäessä.

Vinkkejä

Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen verkkosivuille on koottu arkkitehtuurikasvatusmateriaaleja keskitetysti. 

Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkin Tilat, talot ja kaupungit -opetuspaketin tehtävissä yhdistetään useita eri oppiaineita arkkitehtuurin avulla. 

Opetushallituksen julkaisemassa RUM - en lärobok i arkitektur och samhällsplanering -kirjassa ja verkkosivulla arkkitehtuuria käsitellään monialaisesti ruotsiksi. 

 

Minun juureni

Minun juureni